Viimeksi kysyin, että mitä jos menneisyyttä ei olisikaan olemassa, ja nyt onkin vuoro kysyä, että mitä jos tulevaisuuttakaan ei ole olemassa? Tai mitä jos tulevaisuuskin olisi olemassa vain omassa mielessäsi? Koostuen omista ajatuksistasi, omista tarinoistasi siitä, mitä voisi tapahtua. Ajatellaan hetki, että näin on. Käytätkö aikaasi tulevaisuutta ajatellen? Jos kyllä, millaiselta sen ajatteleminen saa olosi tuntumaan? Jos millään tavalla epämukavalta, niin oletko koskaan ajatellut muuttavasi ajatuksiasi tulevaisuudestasi? Sillä miksi toimia niin, että olosi tuntuu epämukavalta juuri tässä hetkessä?
Se hetki, jossa juuri nyt elät on nykyhetki, et voi elää tulevaisuudessa – voit ainoastaan ajatella tulevaisuutta. Ja se mitä ajattelet, on vain sinun ajatuksesi, eikä siis välttämättä ollenkaan totta. Toisin sanoen. Jos sinulta kysytään miltä tulevaisuutesi näyttää, sinulla on siitä omat ajatuksesi. Jos joltain lähimmäiseltäsi kysytään, miltä sinun tulevaisuutesi näyttää, hänellä on siitä omat ajatuksensa. Jos kysytään vielä kolmannelta osapuolelta sama kysymys, on hänelläkin siitä omat ajatuksensa. Kenen ajatukset ovat totta?
Olen tavannut useita, jotka elävät lähes ainoastaan ajatellen tulevaisuuttaan, unohtaen tämän hetken, juuri sen hetken, jossa sillä hetkellä elävät, merkityksen. Ja se hetki, ainoastaan se hetki, on se, johon he voisivat juuri sillä hetkellä vaikuttaa. Sillä sen ajattelemansa tulevaisuuden kohdatessaan he ovat jälleen niin ajatuksissaan, että eivät edes huomaa tilannetta. Huomaathan?
Meillä on vain tämä hetki tässä ja nyt – miksi emme nauttisi siitä enemmän?